Normipäivä / repost from February 2018

05:15 Herätyskello ilmoittaa päivän alkavan. Jos takana on yhtäjaksoinen uni, se ei ole ollenkaan paha. Menen nukkumaan aina yhdeksään mennessä. Mutta usein etenkin lauantain ja sunnuntain välisenä  yönä(työviikko alkaa sunnuntaina) ajatukset pyörivät tulevassa viikossa ja tuntisuunnitelmissa ja uni on jotenkin ohutta ja katkonaista. Tänään heräsin kuitenkin virkeänä.

06:15 Tapaan kimppakyytiläiseni talon autotallissa. Tänään on minun vuoroni olla kuskina ja pakkaamme tietskarisalkkumme, reppumme, kassimme ja pussimme vuokra-Mazdaani. Miten meillä onkin aina niin paljon tavaraa, kun lähdemme töihin?

Liikenne on näin aamuisin ihan hallittavaa, vaikka liikennejärjestelyt saattavat muuttua yön aikana. Tänään huomaamme yhtäkkiä olevamme läheisen ostarin liikenneympyrässä ja ihmettelemme, missä kohtaa ajoimme väärin. Mutta joku olikin yön aikana käynyt siirtelemässä betoniporsaita uuteen järjestykseen ja kaikki  Lusailiin päin menevät joutuivat ajamaan ylimääräisen ”ketunlenkin” päästäkseen oikealle tielle.

Matka koululle kestää noin 25 minuuttia. Aamuisin 97,5 taajuudella luetaan Koraania englanniksi aina alkumatkallamme. Allahin sanansaattajan - ”May peace be upon him” - viestit ovat olleet aika mielenkiintoisia. Kun Koraanin viesti on selitetty, alkaa heti perään soida kunnon länsimainen poppi! Loppumatkan juttelemme- mistäs muusta kuin koulusta, oppilaista ja tuntisuunnitlmista.

06:40 Koululla suuntaan suoraan Staff roomiin, jossa tuoksuu libanonilainen hasselpähkinäkahvi, jota yksi koulun kuraattoreista keittää aamuisin ja tarjoaa sitä pikkiriikkisistä kupeista. Avaan läppärini. Kaikki illalla kotona tehdyt materiaalit ja päivän suunnitelma pitää printata. Laminoin muutaman jutun ja haen copyladyilta edellisenä päivänä tilaamani työt. Staff roomissa puhe vaihtelee sujuvasti suomesta englantiin ja päinvastoin vaikka kesken lauseen riippuen siitä, keitä milloinkin on huoneessa paikalla. Koulun kieli on englanti, mutta me suomalaiset puhumme välillä keskenämme suomea, jos  muita ei ole kuulemassa.

07:00 Menen laittamaan luokkani kuntoon päivän aktiviteetteja varten. Tänään nolla Aalla on Station work day, joten laitan pysäkkiboxit valmiiksi. Ikean kannelliset muovilaatikot ovat erinomaiset tähän työtapaan. Meillä on meneillään kertausviikko ja pysäkeillä treenaamme opittuja äänteitä, harjoittelemme värien sarjoitusta parin kanssa, kertaamme kehon osia, harjoittelemme numero-lukumäärä vastaavuutta ja numeroiden muotoa. Laatikoihin sujahtaa siis pieniä lukumääräpurkkeja, erivärisiä teddybear -hahmoja, noppia, pelilautoja ja palikoita.

07:25 Menen koulun pihalle hakemaan oppilaat sisälle. Nolla A on jo muodostanut repuillaan hienon jonon kokoontumispaikalle, mutta lapset ovat jossakin leikkimässä. Aika pian he huomaavat minut ja alkavat parveilla ympärilläni. Uusin oppilaani itkee joka aamu surkeana, kun joutuu eroamaan siskostaan, joka on ylemmillä luokilla. ”I just want to see my sister a little bit!” Opettajan käsi tai line leaderin paikka yleensä katkaisee pahimman itkun, vaikka juuri tämä tapaus jatkaa samaa pitkin päivää! Tänään itku katkeaa yhtäkkiä ja kun kysyn learning assistant Ms Annieltä, mitä tapahtui, kävi ilmi, että Annie lupasi pojalle tarran, jos ei itke enää. Simple!

7:30 Koulupäivä alkaa. Ennen luokkaan menoa repuista kaivetaan vesipullot koriin ja lounasboxit suureen muovilaatikkoon. Ms Annie kerää repuista kansiot ja mahdolliset viestit tai palautuvat kirjaston kirjat. Reput jäävät käytävän lokerikkoon.

Aloitamme aamun tervehtimällä. Käyn nimilistan läpi ja kukin vuorollaan nousee ylös tervehtimään. Luokan huumorimies tervehtii minua tänä aamuna: ”Good morning, Ms Banana” ja siitäkös ilo irtoaa. 0A on tikahtua nauruun.

Tällä viikolla olemme opetelleet hallitsemaan äänenvoimakkuutta, joten aamubiisinä on Voice level song, joka muiden nollille sopivien laulujen tapaan on melkoinen korvamato! Kalenterin yhteydessä taputamme aina viikonpäivärytmin, jossa samalla tulee harjoiteltua kropan hallintaa ja keskilinjan ylittämistä. Viikonpäivien järjestys ei vieläkään ole ihan selvää nolla A:lle. Käymme yhdessä läpi päivän ohjelman, jotta kaikilla on turvallinen olo, eikä yllätyksiä pääse syntymään. Laskemme myös koulupäiviä ja luokan seinällä on Varga Nemenyin metodin mukainen akvaario, johon lisäämme aina yhden kalan per päivä. Nolla A hoksasi melko pian, että kaikki sata kalaa ei millään voi mahtua akvaarioon ja keksimmekin vaihtaa kymmenen pientä kalaa yhteen  isompaan kymppikalaan. Naapuriluokan akvaario alkaa olla aika täynnä ja odottelemekin kiinnostuneina, koska joku  0 Beeläinen huomaa akvaarioiden eron luokissamme.

08:15-08:45 Aamun välitunti vietetään tänään leikkikentällä. Vesipullot korissa mukana marssimme ulos leikkimään. Valvomme kukin nollien opettaja omat välituntimme aamuisin ja saamme sitten iltapäivällä pienen tauon, kun learning assistant hoitaa valvonnan. Leikkikentällä on melkoinen kuhina ja kiipeilyteline on aivan piukassa pieniä keltapaitaisia nollia, mutta haavereita sattuu hämmästyttävän vähän.

08:45-10:15 Station work session alkaa. Oppilaat on jaettu väriryhmiin ja he osaavat jo hakeutua oikealle aloituspysäkille. Tänään kaikki toiminnot ovat entuudestaan tuttuja ja hommat sujuvat melkoisen omatoimisesti. Yksi porukka pomppii matolla vieden äänne- ja kuvakortteja oikeisiin ämpäreihin ja harjoittelee samalla motorisia taitoja. Palikoiden kanssa touhuaminen parantaa hienomoriikkaa ja hahmotuskykyä. Puheen tuottaminen ja kuunteleminen ovat pääasiassa värien sarjoittamisessa ja samalla värien nimet kertaantuvat.Noin vartin työskentelyn jälkeen kello kilahtaa: Stop! Look! Listen! Pysäkki järjestetään seuraaville ja siirrytään uuteen toimintoon. Aika kuluu hujauksessa ja vihdoin on lounasaika, jota monet ovat odottaneet aamusta lähtien.

10:15-11:00 Syömme omassa luokassamme ja tunnelma on yhtäkkiä todella rauhallinen ja seesteinen. Lasten eväät ovat välillä kyllä ihan käsittämättömiä. Luokan levottomin kaveri kaivaa boxistaan pelkkää makeaa jugurttia ja keksejä! Ihan kuin hän kaipaisi lisävirtaa sokerista! Käväisen hakemassa lounaan kanttiinista ja syön oppilaiden kanssa. Ms Annie pitää taukonsa sitten kun kaikilla on ruuat edessään.

Ruokailun jälkeen lattia on ihan kaameassa kunnossa, mutta nollien osaston siivooja käy heti pyyhkimässä pöydät ja lattian puhtaaksi kun kaikki ovat ruokailleet. Ihan mahtavaa palvelua!

Lounaan jälkeen oppilaat lueskelevat kirjoja, värittelevät kuvia tai leikkivät palikoilla tms. 

11:00 Arabian tunti ja meillä luokanopettajilla on hypäri/suunnittelua. Suuntaan Staff roomiin ja avaan koneen. Kahvikin olisi kova juttu, mutta en muistanut ottaa pikakahvia mukaan kotoa, mikä sinänsä ei ole suuri menetys, koska se on todella pahaa! Yhteistä kahvinkeitintä ei Staff roomista löydy.

11:45 Iltapäivän välitunti, jonka Ms Annie valvoo, joten ehdin laitella viimeisen tunnin aktiviteetit valmiiksi luokkaan.

12:00 Tänään pelaamme parin kanssa lautapeliä, jossa kertautuu oppimamme kuusi äännettä ja samalla pitää vähän taktikoida mihin pelimerkkinsä asettaa, että voi huutaa: BINGO!

Tunti on vähän vajaa, koska porukka pitää ohjata kolmeen eri pisteeseen viimeisen oppitunnin lopuksi. Osa menee harrastamaan, osa iltapäiväkerhoon odottamaan sisaruksia, joiden koulupäivä päättyy tuntia myöhemmin ja loput menevät kotiin. Vanhemmat, nannyt ja driverit hakevat lapset assembly hallista klo 13:00 mennessä.

13:00 Palaan luokkaan ja puran pistetyöskentelyn boxit ja laitan seuraavan päivän asioita valmiiksi, vastaan viesteihin ja haen vihdoinkin sen kahvin kanttiinista.

14:00-16:00 Tänään on pitempi päivä, kun meillä on Personal Development -koulutusta. Erityisopettajat ovat tehneet meille toiminnallisen oppimistuokion ja kiertelemme yläkerran parvekkeella ja keskustelemme eri aiheista sekalaisissa ryhmissä. On mukava tutustua muidenkin luokka-asteiden opettajiin ja assistenteihin, koska päivät zero unitissa ovat melkoisen intensiivisiä. Koulutus oli mukava ja brain gym -tuokio rauhoitti kummasti kiivastahtisen päivän.

16:00 Access granted! Sormenjälki kuittaa minut ulos koulusta ja kimppakyyti kaasuttaa kaupan kautta kohti kotia.

17:00 PD:n takia joitakin juttuja jäi vielä kotona tehtäväksi, joten joudun vielä avaamaan koneeni. Tänään siihen ei onneksi mennyt paljon aikaa ja lähdemme mieheni kanssa vielä iltakävelylle PortoArabiaan katselemaan hulppeita moottoriveneitä.

20:30 Tiivistahtinen päivä vaatii veronsa ja alan olla täysin valmis kaatumaan sänkyyn. Nukahdan ilmastoinnin tasaiseen hurinaan. Kello on asetettu soimaan klo 05:15.