Tekstit

H niin kuin haikeus

Kuva
Kaksi kouluvuotta Qatarissa on saatu päätökseen ja niiden myötä siirryn takaisin Suomeen omaan vanhaan virkaani. Viimeiset viikot Dohassa vietin pitkälti pala kurkussa, koska moni asia tuli eteen ”viimeistä kertaa” ja niin monille piti sanoa heipat. Vaikka kansainvälisessä yhteisössä aina  joku lähtee ja tulee, ei se tee jäähyväisten jättämistä yhtään sen helpommaksi. Nyt kun olen ollut kohta kaksi viikkoa Suomessa, hengitys on tasaantunut ja syke laskenut, on aika kirjoittaa Aavikkomaikan viimeinen juttu ja muistella asioita, jotka olivat merkityksellisiä, haastavia tai muuten vaan mieleen jääneitä.
A niin kuin aikaiset aamut. Kaikkeen tottuu, jopa klo 5.30 herätyksiin. 
B niin kuin Bilal Pearl Suites. Tornitalo, jossa asuimme 14. kerroksessa. 
C niin kuin Corniche. Lähes ympyrän muotoinen rantakatu, jossa on aina liikenneruuhka.
D niin kuin Doha. Pieni suuri kaupunki, jonka sky line:ia ei kyllästynyt katselemaan parvekkeelta.
E niin kuin erityisope. Erityisiä oppilaita lienee joka luokas…

Oodi hang around membereille

Kuva
Opettajan työ on aavikolla, niin kuin joka paikassa muuallakin, melko totaalista ja se täyttää helposti päivät, illat ja joskus yötkin, koska aina jonkun asian voisi tehdä toisella tavalla tai paremmin. Vastapainoa työlle tarvitaan tai tulee hulluksi tai hankkii itselleen ainakin burn outin. Täällä Qatarissa useimmilla opettajilla on puoliso tai koko perhe mukana seikkailussa, eikä kotijoukkojen merkitystä voi kylliksi korostaa.
Jos meillä koulussa on loistavaa tiimityötä, jonka ansiosta varmastikin on syntynyt  elämänpituisia ystävyyssuhteita, niin samanlaista yhteisöllisyyttä on muodostunut myös kotijoukkojen kesken. Meitä asuu iso joukko samassa tornitalossa ja kun opet ovat töissä, pyörii ” miesten päiväkerho” aktiivisesti harrastamalla pitkiä kävelylenkkejä, tennistä, golfia ja lounastreffejä porukalla. Miesten ”net working” tuntuu toimivan myös erityisen tehokkaasti, sillä usein kuulemme koulunkin asioista ekan kerran puolisoiltamme! Oman tornimme whatsapp-ryhmän kautta tieto kul…

Blogin uusi koti

Kuva
Aavikkomaikka voi taas olla äänessä, kun vihdoin (kuukausien) jälkeen sain kaikki vanhat jutut repostattua uudelle alustalle. Alakoulun Aarreaitta - sivusto joutui verkkohyökkäyksen kohteeksi ja imaisi pienet blogijuttuni mukanaan.  Perustin uuden blogin jo tammikuussa ja olen yrittänyt laittaa kaikki vanhatkin jutut tähän samaan pohjaan jotakuinkin oikeassa järjestyksessä. Muutamat jutu kyllä menivät keskenään sekaisin enkä millään muistanut mitä kuvia missäkin jutussa oli. Nyt mielestäni olen kuitenkin ajantasalla ja uusia juttuja on nyt kivempi kirjoitella ja julkaista.

Moni tärkeänä pitämäni asia on jäänyt kirjoittamatta juuri sen takia, etten halunnut julkaista uusia ja vanhoja juttuja sekaisin. Toivottavasti otat uuden blogini omaksesi ja viihdyt juttujeni seurassa.


Saikkua, kiitos / repost

Kuva
Koko syksyn hiljaisuuden jälkeen on kyllä vähän tyhmää kirjoittaa sairausjuttu, mutta se nyt kuitenkin on niin pinnassa, että menkööt. Palaan syksyn mukavampiin juttuihin heti perään. Nyt kuitenkin kokemuksia sairastamisesta täällä Dohassa.
Kuten Suomessakin loppusyksystä alkaa täälläkin flunssakausi. Lapset pärskivät ja yskivät koulussa estottomasti ja pöpöt liikkuvat vilkkaasti. Pienet oppilaat erityisesti saattavat aivastaa suoraan päin näköä ja ovat muutenkin koko ajan iholla. Taudeilta ei voi välttyä. Viime talvena sairastin monta poskiontelotulehdusta ja ehdin jo onnitella itseäni, että olen pysynyt terveenä, kun tauti sitten iski.
Kuumetta, kurkkukipua, yskää, lihassärkyä ja ääni käheänä. Kuulosti influenssalta. Lääkäriin oli silti suunnattava, koska töihin piti toimittaa sairauslomatodistus. Kävin erikoislääkärillä, joka ei oikeastaan sanonut sanaakaan eikä ollenkaan ollut kuulevinaan kun pyysin influenssatestiä. Tuloksena kassillinen lääkkeitä ja päivä sairauslomaa. En aloittan…

Dohastyle / repost

Kuva
Olemme nyt asuneet Qatarissa kohta melkein puolitoista vuotta. Moni asia, jota alkuun ihmetteli ja sai joskus vähän leukapielet kiristymäänkin, on nykyisin ihan normaalia arkea. Monet asiat voi kuitata rennosti, että ”Coming soon” tai ”Doha Style”.
Kun muutimme tänne, olin kovasti huolissani, että millaisia vaatteita täällä voi ja on sopivaa käyttää. Töissä ja julkisilla paikoilla on kohteliasta peittää olkapäät ja polvet ja joissain virastoissa ei palvella shortseissa paikalle pelmahtaneita. Todellista Doha Styleä on kuitenkin paikallisten naisten asu, joka koostuu mustasta abaijasta ja huivista, joka peittää hiukset. Abaijia on kaikenlaisia. Osa on koristeltu paljetein ja osa kauniilla koristenauhoilla. Tavaramerkkinä on myös huikeat bling-bling korkokengät, designer aurinkolasit ja ketjullinen merkkilaukku. Myös aika monen kauniita kasvoja on taidettu vähän kiristellä ja huulia pullistella kirurgisin menetelmin. Kauniilta näyttävät ja pientä vapautumisen viitettä lienee se, että nai…

Qatarilainen kaistanvaihto/ repost

Kuva
Tuokiokuva viime viikolta. On jo pimeää ja takana on piiiitkä työpäivä vanhempainiltoineen. Kimppakyytiporukkamme on ahtautunut vuokra-Jettaan ja kuskiksi ajokortin omistavista on valikoitunut se kenellä ei ole silmätulehdusta ja joka on nukkunut yhtäjaksoisen yön(=minä). Takaa tulee taas kerran yksi paikallinen iso maastoauto tuhatta ja sataa kiinni puskuriin ja vilkuttaa valoja. Ehdin hädin tuskin alta pois. Takapenkiltä kuuluu tuohtunut kysymys:”Mitä noitten päässä oikein liikkuu?” Jolloin kartturi toteaa lakonisesti: ”Huivi.” Viikon parhaat naurut!
Liikenne Dohassa on melkoinen extremekokemus. Nopeudet kaupunkialueella liikkuvat 80-100 km/h ja käytännössä vielä enemmän, vaikka esimerkiksi tunneleissa on 50 km/h nopeusrajoitus. Niin hiljaa ei aja kukaan - ei edes suomalaiset. Päivittäin näkee kolariautoja, jotka ovat kirkkaassa päivänvalossa ajaneet samaan suuntaan. Jos liittymässä on maalattu seepraraidoitusta asfalttiin, on paremminkin sääntö kuin poikkeus, että vähintään 3-4 auto…

Pitkä saunavuoro/ repost from August 2018

Kuva
Raikas merituuli, hitaat aamut ja pitkät löylyt mökkisaunassa - Suomen kesä on ollut ihan paras. Kuten meillä suomalaisilla on tapana, säätilasta puhutaan joka käänteessä. ”On ilmoja pidellyt!” Ja yleensä aina jotenkin vähän huonoja; liian kylmää, liian sateista tai niin kuin tänä kesänä, liian kuumaa.
Kuumuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Vaikka säiden herra soisi hellelukemia, suomalainen lämmittää saunan kesällä joka päivä. Kolmekymmentä astetta ulkona on liikaa, mutta saunassa 80 on ihan okei. Koska kesä ja sauna kuuluvat ilman muuta yhteen, saunan lämmöstä nautitaan kuuman kesäpäivän päätteeksi pitkään ja hartaasti. Ja aina välillä käydään pulahtamassa viilentävässä meressä tai järvessä.
Nyt kun kesäloma on ohi ja paluu aavikolle ajankohtaista, viilennyksen merkitys korostuu. Kuumuus elokuussa Dohassa on kokonaisvaltaista ja kosteaa. Lämpömittarin lukemat nousevat + 45-48 asteen tietämiin, eikä pienestäkään ulkona piipahduksesta selviä selkä kuivana. Viileät tai suorastaan kylm…